Mitä lisäarvoa muotoilija tuo yritykseen tai kehitysprojektiin?
Kirjoittanut Johanna Säynäjäkangas 26.5.2023
Lähtökohtaisesti jokainen yritys ja organisaatio*, jossa on asiakkaita, tarvitsee muotoilijoita** tai vähintäänkin muotoilullista näkökulmaa ja asennetta toimintansa kehittämiseen. Mistä muotoilijan toimintatavoissa, osaamisessa ja näkökulmassa sitten oikeastaan on kyse? Ja millaista lisäarvoa muotoilija voi parhaimmillaan tuoda yritykseen tai kehitysprojektiin?
Ilman muotoilijaa
kehittäminen voi epäonnistua
Tänä päivänä moni yritys mieltää toimivansa hyvin asiakaslähtöisesti, ja julistaa tätä ilosanomaa niin strategiassa, somessa, nettisivuilla kuin juhlapuheissaan. Kun toimintaa sitten tarkastellaan hieman lähemmin, ei monessakaan näistä ole löydettävissä konkreettisia keinoja tai toimintatapoja aidosti asiakaslähtöisen toiminnan toteuttamisesta. Osittain tämä johtuu siitä, että yrityksissä ei ole oivallettu, mitä asiakaslähtöinen toiminta ja kehittäminen tosiasiassa tarkoittavat, sillä ne ovat toimintatavoiltaan enemmänkin organisaatio- tai tuotantolähtöisiä ja niissä kehittämiseen osallistuvat vain yrityksen omat asiantuntijat***.
Erilaisia asiantuntijoita toki tarvitaan myös kehittämisessä, sillä heillä on usein tärkeää osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä on mahdollista ja järkevää kehittää ja miten jokin ongelma ratkaistaan esimerkiksi teknisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Se, mitä heiltä kuitenkin usein puuttuu, on asiakkaan / käyttäjän näkökulma ja sen mukaan ottaminen kehittämiseen.
Jokaisessa yrityksessä ja kehitysprojektissa tulisikin aina olla mukana myös muotoilija, sillä jos jokin ratkaisu**** kehitetään vain asiantuntijan näkökulmasta parhaimmalla tavalla sekä organisaation näkökulmasta kustannustehokkuutta ja sisäisen toiminnan sujuvuutta tavoitellen – saattaakin tulla melkoisena yllätyksenä, kun sen asiakkaat / käyttäjät eivät olekaan siitä yhtä innostuneita. Pahimmillaan tämä saattaakin näkyä mm. siinä, että he:
- eivät löydä tai osaa käyttää ratkaisua tai ymmärrä sen arvoa itselle
- ovat pettyneitä ratkaisuun tai kokevat sen turhaksi
- vaihtavat toisen yrityksen asiakkaiksi
- kertovat turhautumisestaan somessa tai muissa julkisissa kanavissa.
Muotoilija katsoo
toimintaa asiakkaan silmin
Muotoilija on moniosaaja, joka tuo kehittämiseen asiakaslähtöisyyden
- asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen: millaista heidän arkensa ja tarpeensa yrityksen palveluille ovat, missä he kokevat haasteita ja missä kaikessa yritys heitä voisi auttaa?
- oikeiden ongelmien tunnistaminen: mitkä ovat todellisia syitä ratkaisun ongelmakohdille kuten esteitä sen käyttämiselle ja ostamiselle tai negatiivisille kokemuksille?
- ratkaisun kehittäminen oikein: miten ratkaisu tulisi asiakkaiden näkökulmasta kehittää niin, että olisi aidosti tarpeellinen, houkutteleva ja helppokäyttöinen?
Miten muotoilija sitten onnistuu näissä? Useilla muotoilijoilla on muotoilijan korkeakoulututkinto, jossa koulutus keskittyy asiakas- ja käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessin sekä menetelmien ja työkalujen oppimiseen, luovuuden ja luovan ongelmanratkaisun kehittämiseen sekä muotoilijan ajattelutavan ja työkalupakin rakentamiseen. Näiden avulla muotoilijat keräävät ymmärrystä asiakkaista ja osallistavat heitä kehittämiseen, synnyttävät uusia ideoita sekä kiteyttävät ja testaavat niitä erilaisten visualisointien ja prototyyppien avulla. Muotoilijan koulutus tarjoaakin erinomaisen pohjan asiakaslähtöisen toiminnan ja kehittämisen toteuttamiseen.
Tämän lisäksi muotoilijoilla on usein myös käytännön kokemusta erilaisista kehitysprojekteista, toimintaympäristöistä ja toimialoista, jotka tuovat kehittämiseen uusia näkökulmia sekä laajempaa ymmärrystä kehittämisen mahdollisuuksista. Moni muotoilija on myös erikoistunut johonkin toiseen alaan tai jopa hankkinut siitä tutkinnon ja työskennellyt sen parissa useita vuosia ennen muotoilijaksi kouluttautumista. Muotoilija onkin monesti melkoinen moniosaaja, jollaisen kokonaisvaltaista ja erilaisia aloja yhdistävää osaamista tämän päivän yritykset ja kehitysprojektit todellakin tarvitsevat.
Muotoilijan osaamisen hyödyntämiselle
on monia vaihtoehtoja
Muotoilijan omasta taustasta ja osaamisesta sekä yrityksen koosta ja tarpeista riippuen muotoilija voi toimia hyvinkin monessa erilaisessa roolissa, tehtävässä ja asemassa.
Ensinnäkin muotoilija voi olla yrityksen omaa henkilöstöä (ns. in-house muotoilija) tai ulkopuolinen osaaja, jonka osaamista ja työpanosta yritys ostaa käyttöönsä. Useimmiten isommissa yrityksissä ja sellaisissa, joissa on jo paljon omia muotoilijoita, muotoilijan työnkuva saattaa olla hyvinkin erikoistunut ja keskittyä vain tiettyihin muotoilun osa-alueisiin tai muotoiluprosessin vaiheisiin. Mitä pienempi yritys taas on kyseessä, on muotoilijan rooli usein hyvin kokonaisvaltainen, mikä edellyttää myös hänen osaamiseltaan laaja-alaisuutta sekä kykyä toimia ja kehittää organisaation kaikilla eri tasoilla.
Toiseksi muotoilija ottaa kehitysprosessin aikana usein erilaisia rooleja ja tuo sitä kautta monitasoista lisäarvoa kehittämiseen. Muotoilijalle tyypillisiä ja keskeisiä rooleja sekä niihin liittyviä tehtäviä ovat muun muassa seuraavat:
- tutkija – suunnittelee ja toteuttaa erilaisia laadullisia ja määrällisiä asiakas- ja käyttäjätutkimuksia saadakseen syvällistä ymmärrystä tutkittavista asioista, ongelmista ja tarpeista
- kiteyttäjä – analysoi, koostaa ja visualisoi kerättyä tietoa ja ymmärrystä sellaiseen muotoon, että sitä voidaan helposti hyödyntää kehittämisessä
- osallistaja – ottaa kehitysprosessiin mukaan ratkaisun kehittämisen kannalta olennaiset sidosryhmät, asiakkaat / käyttäjät ja asiantuntijat, ja mahdollistaa siten kehittämisen moniäänisyyden ja -muotoisuuden
- fasilitoija – suunnittelee ja ohjaa kehitysprosessia sekä erilaisia kehittämisen työpajoja mahdollistaen siten iteratiivisen ja kohti ratkaisua etenevän prosessin edistämisen
- innovaattori – vaalii luovuutta ja hyödyntää kehittämisessä erilaisia menetelmiä, työkaluja ja materiaaleja, joiden avulla kehitysprosessissa saadaan synnytettyä uusia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja
- konkretisoija – luo ymmärrettäviä ja konkretisoivia kuvauksia, visualisointeja tai prototyyppejä asioille, jotka ovat aineettomia kuten esimerkiksi palveluja, ideoita, konsepteja tai muita ”ei käsin kosketeltavia asioita” sekä helpottaa sitä kautta niiden kehittämistä tai tarjoamista asiakkaille
- kyseenalaistaja – haastaa yrityksen olemassa olevia ajatus- ja toimintamalleja sekä kehittämiseen osallistuvia tiimin jäseniä pyrkien viemään kehittämistä kohti uusia ja/tai toimivampia ratkaisuja
- ratkaisija – tunnistaa oikeita ongelmia erilaisten signaalien joukosta ja etenee kehittämisessä ratkaisuun, joka oikeasti tuottaa asiakkaalle arvoa, on kannattava ja mahdollinen toteuttaa.
Muotoilija voi siis todellakin toimia hyvin monissa rooleissa ja tuoda osaamisellaan monenlaista arvoa yritykselle ja kehitysprojektiin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että meitä muotoilijoitakin on erilaisia ja ihan kaikkea osaamista ei voida odottaa löytyvän yhdestä muotoilijasta. Harvemmassa ovatkin ne osaajat, joilla on kokemusta ja kyvykkyyttä kehittää yrityksen toimintaa sen kaikilla organisaatiotasoilla – strategiselta tasolta aina operatiiviseen toimintaan asti. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että sopivan muotoilijan valintaan käytetään aikaa ja ajatusta, ja että mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään myös sitä monipuolisuutta, jota useampi muotoilija voi parhaimmillaan tuoda kehittämiseen.
** muotoilijalla tarkoitetaan kirjoituksessa aineettoman muotoilun erityisosaajia kuten palvelumuotoilijoita
*** asiantuntijoilla viitataan osaajiin, jolla on jokin oma asiantuntemusalueensa, johon he työssään keskittyvät
**** ratkaisu-sanaa käytetään kirjoituksessa yleisnimityksenä kaikille aineettomien asioiden kehittämisen lopputuloksille, on ne sitten esim. palveluja tai niiden osia, kontaktipisteitä, konsepteja, toimintatapoja tai prosesseja
Haluaisitko muidenkin lukevan kirjoituksen?