fbpx

Kokemuksia ALOITTAJA-valmennuksen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin

Kirjoittanut Johanna Säynäjäkangas 1.6.2021
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Starttasimme syksyllä 2020 Palvelumuotoilijan ALOITTAJA-valmennuksen, jonka toteuttamiseen olimme saaneet Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamolta aluetoimintarahoituksen. Kunnianhimoisena tavoitteenamme olikin saada valmennukseen mukaan 100 osallistujaa. Miten tässä tavoitteessa onnistuimme ja millainen merkitys palvelumuotoilun hyödyntämisellä oli valmennuksen kehittämisessä? Näistä kerromme tässä blogikirjoituksessa.
ALOITTAJA-valmennus ideasta kehittämiseen

Mistä syntyi idea Palvelumuotoilijan ALOITTAJA-valmennukseen?

Heti Qaswuan perustamisen jälkeen helmikuussa 2020 huomasimme Ornamon hakevan ehdotuksia erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin, joita he tukevat aluetoimintarahoituksella. Olimme tunnistaneet, että aloittavat palvelumuotoilijat – jollaisia itsekin olimme olleet – kaipasivat tukea ja välineitä oman ammatillisen identiteetin kehittämiseen sekä työuran tavoitteiden kirkastamiseen. Monelle palvelumuotoilusta oli tullut uusi suunta tai jopa täyskäännös omalle uralle, ja tässä mielessä he olivat uusien uranäkymien ja mahdollisuuksien äärellä. Eikä muotoilijaksi kasvaminen ja kehittyminen sekä oman muotoilijan polun löytäminen ollut välttämättä kovinkaan helppoa, etenkin kun palvelumuotoilijan (tutkinto)koulutus ei useinkaan tarjonnut siihen riittäviä mahdollisuuksia ja keinoja.

Näissä tarpeissa näimme mahdollisuuden, johon halusimme lähteä kehittämään ratkaisua. Pian syntyikin idea Palvelumuotoilijan ALOITTAJA-valmennuksesta, jonka konseptin ideoimiseen meillä oli vain muutamia päiviä aikaa. Lähdimmekin alusta asti siitä ajatuksesta, että haluamme ennen kaikkea oppia lisää niistä erilaisista taustoista ja tarpeista, joita aloittavilla palvelumuotoilijoilla on sekä kehittää yhdessä valmennuksen osallistujien kanssa siitä toimivan kokonaisuuden. Valmennuksesta syntyikin ennen kaikkea hyvin syvällinen oppimissprosessi, jollainen palvelumuotoiluprojekti parhaimmillaan on.

Miten valmennuksen kehittämisessä lähdettiin liikkeelle?

Kun lähdetään kehittämään jotain täysin uudenlaista palvelua, jota kukaan ei vielä ole aiemmin kehittänyt ja toteuttanut, useimmiten joudutaan – tai pikemminkin saadaan lähteä liikkeelle tyhjältä pöydältä. Usein tämä myös tarkoittaa sitä, että palvelua ei kannata kehittää, viimeistellä ja hioa valmiiksi ennen sen testaamista sen todellisilla käyttäjillä. Tästä palvelumuotoilun perusperiaatteesta lähdimme liikkeelle myös ALOITTAJA-valmennuksen kehittämisessä.

Palvelumuotoilussa on kyse iteratiivisesta oppimisen prosessista, jossa on mahdollista päästä hyvin lähelle palvelun käyttäjien todellisia tarpeita ja ongelmia sekä kehittää yhdessä heidän kanssaan niihin parhaiten sopivia ratkaisuja. Täysin uuden palvelun kehittämisessä tämä edellyttää myös uskallusta tuoda markkinoille keskeneräisiä ratkaisuja sekä avoimuutta sen herättämille kehitystarpeille ja ideoille. Koska kaikkea ei millään pystytä vielä konseptointivaiheessa huomiomaan, on tämä vaihe erittäin tärkeä osa kehittämistä. Vasta todellisessa tilanteessa on mahdollista nähdä ja kokea, millaiset ratkaisut oikeasti toimivat ja millaiset eivät – ja mihin kehittäminen oikeasti kannattaa suunnata ja keskittää.

Näin toimimme myös ALOITTAJA-valmennuksen kehittämisessä, jota lähdimme toteuttamaan pilottitoteutuksena. Ornamo myönsi valmennukselle aluetoimintatuen, joka mahdollisti useamman pilottiryhmän mukaan ottamisen. Tämän koimme erittäin tärkeäksi, sillä mitä erilaisempia osallistujia saisimme valmennukseen mukaan, sitä monipuolisemman kuvan pystyisimme muodostamaan palvelun potentiaalisista käyttäjistä.

Pilottitoteutuksen luonne oli huomioitu myös valmennuksen hinnoittelussa ja osallistumismaksu siihen oli edullinen. Osallistujille myös kerrottiin jo valmennuksen esittelyn yhteydessä, että keräämme valmennuksen aikana heidän kokemuksiaan ja palautetta valmennuksesta, joiden pohjalta jatkamme sen kehitystyötä ja viimeistelyä. Perustimme valmennukselle myös eri valmennusryhmien osallistujista koostuvan kehitystiimin, jonka kanssa yhteiskehitimme valmennusta kevään 2021 aikana.

Palvelumuotoilijan ALOITTAJA-valmennuksen kehittäminen

Miksi valmennuksen kehittämisessä kannatti hyödyntää palvelumuotoilua?

Olemme ihmisinä usein sellaisia, että uskomme tai ajattelemme toimivamme tietyllä tavalla, mutta todellisessa tilanteessa saatammekin lopulta toimia aivan toisin. Se mitä sanomme ja ajattelemme, ei välttämättä näy toiminnassamme. Tämä on hyvin luonnollista ja siksi palvelumuotoilussa pyrimmekin usein havainnoimaan ihmisten toimintaa, jotta voisimme päästä paremmin kiinni heidän todellisissa tilanteissaan tekemiinsä ratkaisuihin ja haasteisiin, joita he niissä kohtaavat.

Palvelun kehittämisessä tähän ristiriitaan saatetaan törmätä erityisesti siinä vaiheessa, kun huomataan, että kehitetty ratkaisu ei välttämättä toiminutkaan ja osa ei käyttänytkään palvelua, kuten oli kertonut tekevänsä. Jos siis kehittäisimme palvelua täysin sen varassa, mitä ihmiset sanovat ja ajattelevat, saattaisimme saada hyvin erilaisen ratkaisun, kuin mikä lopulta olisi sen käyttäjille toimivin. Tämän saimme huomata myös ALOITTAJA-valmennuksen pilotoinnissa.

Vasta pilottiryhmiin osallistuneiden käyttäjien tarpeiden ja todellisen toiminnan havainnointi antoi selkeämmän näkymän. ALOITTAJA-valmennuksen aloitti syksyllä 2020 yhteensä neljä valmennusryhmää, joista saimme arvokasta tietoa ja ymmärrystä siitä, että osalle tärkeintä valmennuksessa oli tehtävien tekeminen itsenäisesti, kun taas osalle erityisesti ryhmän antama tuki ja sparraus. Samalla myös havaitsimme, että valmennusryhmät ja myös ryhmien sisällä olevat pienryhmät erosivat keskenään melko paljon. Osalla ryhmätyöskentely lähti sujuvasti käyntiin ja osalla hieman takkuisemmin. Ryhmien keskinäinen erilaisuus olikin ennen kaikkea rikkaus, joka toi meille paremmin näkyväksi valmennuksen erilaiset kehittämistarpeet.

Erilaisten valmennusryhmien avaamaa näkymää innostuimme myös laajentamaan erillisellä tutkimusprojektilla, jonka käynnistimme loppuvuodesta 2020 yhteistyössä Ornamon kanssa. Tutkimusprojektissa selvitimme uransa alussa olevien palvelumuotoilijoiden taustoja sekä ammatillisia tarpeita, toiveita ja kipupisteitä. Tuloksena syntyi kuusi erilaista aloittavan palvelumuotoilijan tyyppiä, joista tunnistimme selkeämmin juuri sen käyttäjäryhmän, joka tarvitsee ALOITTAJA-valmennusta ja saa siitä kaikkein eniten hyötyä.

Alkuvuodesta 2021 päädyimme vielä pilotoimaan ryhmämuotoisen ALOITTAJA-valmennuksen lisäksi itsenäisesti suoritettavaa verkkokurssia, jolle oli ilmennyt tarvetta ja kiinnostusta syksyn 2020 aikana. ALOITTAJA-verkkokurssin pilotoinnilla halusimmekin testata itsenäisesti suoritettavan vaihtoehdon toimivuutta ja kehittää sitä vielä kokemusten perusteella. ALOITTAJA-verkkokurssilla kurssin moduulit ja niihin sisältyvät tehtävät olivat samat kuin ryhmämuotoisessa toteutuksessa, mutta verkkokurssilla osallistujilla oli mahdollisuus tehdä tehtäviä itsenäisesti sekä edetä kurssilla täysin omassa aikataulussa.

ALOITTAJA-valmennuksesta ja -verkkokurssista sekä tutkimusprojektista saadun kokonaisvaltaisen ymmärryksen avulla valmennuksen kehittäminen yhdessä kehitystiimin kanssa eteni todella nopeasti, ja saimme tunnistettua kaikkein kriittisimmät ja tärkeimmät kehittämisen kohteet. Näin syntyikin uusi versio ALOITTAJA-valmennuksesta, joka sai nimekseen ”Palvelumuotoilijan SUUNTA-valmennus”. SUUNTA-valmennuksesta muodostui kolmen kuukauden kokonaisuus, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti ”Suunnan hakijat” eli sellaiset palvelumuotoilijat, joilla on tarve selkeyttää omaa osaamispakettiaan ja urasuunnitelmiaan.

Miten lopulta onnistuimme projektissa ja valmennuksen kehittämisessä?

Kunnianhimoinen tavoitteemme oli saada valmennuksen pilottiryhmiin mukaan 100 osallistujaa ja aika lähelle tätä tavoitetta myös pääsimme, sillä lopulta ALOITTAJA-valmennukseen tai itsenäisesti suoritettavalle ALOITTAJA-verkkokurssille osallistui 80 henkilöä. Tämä osallistujamäärä tarkoitti samalla myös sitä, että saimme mukaan hyvin eritaustaisia osallistujia, joilla oli hyvin erilaisia tarpeita.

Kohderyhmämme ALOITTAJA-valmennuksessa olikin alkujaan liian laaja, ja tätä onnistuimme pilotoinnin ja tutkimusprojektin avulla tarkentamaan. Löysimme juuri sen käyttäjätyypin, joka eniten hyötyy uudistetusta SUUNTA-valmennuksesta ja jota voimme valmennuksen avulla auttaa ja tukea. Alkujaan liian lavea kohderyhmä näkyi selvästi myös valmennuksen palautteissa ja asiakaskokemuksissa. Osalle valmennuksesta muodostui erinomainen asiakaskokemus ja he olivat hyvin innoissaan sen tuomista hyödyistä – jopa siinä määrin, että halusivat antaa siitä myös julkista palautetta, joista alla muutamia poimintoja:

Osalle taas ALOITTAJA-valmennus ei selvästikään vastannut heidän odotuksiaan ja he kokivat myös valmennuksen pilottiluonteen itselleen sopimattomaksi. Heidän odotuksensa valmennusta kohtaa olivatkin enemmän ammatillista osaamista kehittäviä kuin oman ammatillisen identiteetin työstämistä ja urasuunnitelmien kirkastamista. Toteuttamastamme tutkimusprojektista, jonka tuloksena syntyi kuusi erilaista aloittavan palvelumuotoilijan tyyppiä, oli erittäin suuri hyöty myös tämän ryhmän ymmärtämisessä. Tyypeistä ”Tulokkaat” ja ”Aloittelijat” olivatkin juuri näitä, joille valmennuksesta jäi huonompi kokemus ja heille oikeampi valmennus olisi ollut sellainen, joka keskittyisi palvelumuotoilijana toimimiseen ja siihen liittyvien taitojen vahvistamiseen. Näiden tulosten, oivallusten ja kokemusten pohjalta syntyikin idea uudesta valmennuksesta, jota seuraavaksi lähdemme kehittämään työnimellä ”Palvelumuotoilijan STARTTI-valmennus”.

Palvelumuotoilijan ALOITTAJA-valmennuksessa oli mukana myös osallistujia, joilla työ- tai elämäntilanne muuttui pitkän valmennuksen aikana, eikä valmennukseen panostaminen ja sen loppuun käyminen ollut heille mahdollista. Vaikka tahtoa ja tarvetta valmennukselle olikin, eivät muut olosuhteet antaneet mahdollisuutta sen äärelle pysähtymiseen. Osalle heistä tarjosimmekin mahdollisuutta jatkaa asioiden työstämistä omaan tahtiin ALOITTAJA-verkkokurssilla, ja muutama tätä mahdollisuutta halusikin hyödyntää.

Kaiken kaikkiaan saimme valmennuksesta erittäin tärkeitä kehityshuomioita sekä myös vahvistusta sille, että valmennukselle todellakin on tarvetta ja se tuo arvokasta apua monelle. Palvelumuotoilun hyödyntäminen valmennuksen kehittämisessä auttoi pääsemään syvemmälle palvelun käyttäjien tarpeisiin, tunnistamaan ja tarkentamaan palvelun kohderyhmän sekä kehittämään siitä juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivan kokonaisuuden.

Myös liiketoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna valmennuksen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin oli erityisen tärkeää. Yleinen sääntö siitä, mitä nopeammin uusi palvelu saadaan markkinoille testattavaksi, oli tässäkin kehitystyössä arvokasta. Markkinoilla testaaminen tuokin useimmiten nopeinten vastauksen siihen, onko palvelulle ylipäätänsä kiinnostusta ja kysyntää, ja kannattaako sen kehittämistä jatkaa. Samalla opitaan miten palvelusta kannattaa puhua ja millaiset asiat sen käyttäjiin vetoavat.

Katsottaessa ALOITTAJA-valmennuksen kehittämistä palvelumuotoiluprojektina, voidaan sen sanoa onnistuneen erinomaisesti. Palvelumuotoiluprojektissa tulisikin aina muistaa, että ratkaisun kehittäminen harvemmin epäonnistuu, mikäli sen kehittämisessä on kuunneltu ja osallistettu palvelun käyttäjiä. Tärkeää on itsekin kehittäjänä hyväksyä se, että palvelumuotoiluprojekti sallii aina oppimisen ja kehittymisen sen aikana.

Kehitä ja kehity

– niin nouset kasvuun!

Me Qaswualla autamme osaajia ja organisaatioita kehittämään ja kehittymään palvelumuotoilun avulla. Olemmekin ennen kaikkea vaikuttavan palvelumuotoilun asialla – edistäjinä, uudistajina, kouluttajina ja kehittäjinä.
Palvelumuotoilun verkkokoulutukset, valmennukset ja kehityspalvelut.